Menneet näyttelyt

Marjatta Heinonen ja Paul Semenoff: PERINTÖ - INHERITANCE

24.10. - 21.11.2013

nettikutsu mar paul

Asumme Längelmäellä (nykyään Jämsä) pieni kylämme on hiljainen ja rauhallinen, elämme metsän, järvien ja peltojen keskellä, samoilemme koiriemme kanssa päivittäin. Kun palaamme kaupungista kotiin on kuin aika olisi täällä pysähtynyt, tuntuu että eläisimme menneessä vuosisadassa. Lämmitämme kotimme Paulin metsästä keräämällä rankapuulla, otollisella säällä hän viettää tuntikausia metsässä päivittäin ja tulee sitten kotiin rankalastin kanssa, puuliiterin edusta onkin hänen ulkoateljeensa, taideteoksena rankapinot. Juuri luonnosta ammennamme inspiraatiota, minulle musiikki on myös erottamaton osa taiteellista luomistani.

Teini-iän öljyväritöistä siirryin kangaspuihin ja lankaan, kutsuin työskentelyäni langoilla maalaamiseksi, sitten teatterin lavasta tuli elävä liikkuva maalaukseni, nykyään paperi, vesiväri ja kynät ovat työvälineeni. Kesällä 2011 alkoi uusi vaihe taiteessani, äitini kaukaa viisaana oli säilyttänyt vuosien varrelta muistoja eletystä elämästään, näiden aarrekätköjen kautta aloin tutustua, ymmärtää ja löytää ihan uudella tavalla sekä itseäni, vanhempiani että muuta sukuani. Löytyi kirjeitä ja käsitöitä äidin Vaasan Naisopistoajoilta, hän oli lähtenyt sinne 15-vuotiaana turvallista rakasta Reposaartaan ja perhettään ikävöiden.

Isän kirjoituspöydän laatikoista taas löytyi erikokoisia harppeja, puisia ja muovisia konepiirtäjän apuvälineitä ja isän taitavasti puukolla teroittamia lyijykyniä, kymmeniä, puolipitkiä kyniä, ja lyhyitä pätkiäkin, oli uskomaton tunne piirtää samoilla kynillä, joilla isä oli yli 20 vuotta sitten piirtänyt. Olen piirtänyt muistoja kuviksi mm. äidin säilyttämistä kangaspalasista tai pitseistä sekä toisaalta isän työvälineisiin tutustumisen ilon konkretisoimista. Teen myös piirustus-maalausten lisäksi kollaaseja äidin virkkaamista pitseistä.

Mieheni on syntynyt ja elänyt lapsuutensa Länsi-Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa vuoristossa pienessä tiiviissä kyläyhteisössä, jossa elettiin ilman sähköä. Kylän elämästä hän on piirtänyt ja maalannut vuosien varrella, samoin kuin nykyisen kotikylänsä Länkipohjan mennyttä ja nykyisyyttä, piirustuksia ja maalauksia ja jokunen ikivanha valokuvakin on säästynyt.

-Marjatta Heinonen

My family had neither the wealth nor property. Yet I feel myself possessing an inheritance of incalculable value. Perhaps it was being born in the mountains of British Columbia into an isolated family village consisting of three generations, with myself being the beginning of the fourth. This beginning has sustained me, inspired me and, sometimes, driven me to produce drawings, paintings and prints over a period of 60 years. This work, in turn, has served as one important and major element of a spiritual beacon illuminating my life's path.

-Paul Semenoff

mar paul1
Marjatta Heinosen ja Paul Semenoffin avajaisista 23.10.2013

mar paul7
Paulin puoli näyttelystä.

mar paul
Taiteilijapariskunta haastattelu- ja ripustustehtävissä.

mar paul4
Paulin vuoro kertoa lapsuudestaan Kanadassa.

mar paul5
Kuvat/Photos: Susanna Matikainen

Liisa Harju: Matkalla | On a Journey

19.9. - 17.10.2013

matkalla II netti
Liisa Harju: Matkalla II  120x100 cm  öljy kankaalle 2013  

Liisa Harjun näyttelyteksti: "Kuvaan henkilöitä, joita kohtasin Berliinin turkkilaislähtöisten asuttamissa lähiöissä. Kuvamateriaalina käytän lisäksi internetistä löytämieni naisten kuvia, joista muokkaan työskennellessäni haluamani näköisiä kuitenkin yksityisyyden huomioon ottaen. Maalausteni naiset voisivat kuitenkin yhtä lailla asua tämän päivän Suomessa ja Lapissa, jossa itse asun. Koen heidän vaatetuksensa liikkeen ja sen maalaamisen ennen kaikkea esteettisenä elämyksenä. Lapsuusaikanani Pohjois-Suomen maaseudulla iäkkäämmät naiset eivät lähteneet kylille asioimaan ilman päähuivia, joten vapaana hulmuavien hiusten peittäminen ei herättänyt eikä herätä kummastusta.

Teemaan liittyy lisäksi siirtolaisuus - vieraalla maalla oleminen ja asuminen. Ihmisyyden kokeminen suhteessa elinympäristöön. Olen omakohtaisesti kokenut pitkäaikaisen työperäisen siirtolaisuuden muuttaessani laajan muuttoaallon mukana 1960-luvun lopulla Pohjois-Suomesta Etelä-Ruotsiin, ja sen myötä kokenut toiseuden ja irrallisuuden tunteen suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, mistä johtuen aistin vahvasti Berliinin siirtolaislähiöiden tunnelman. Työstin jokaisella siveltimenvedolla omaa mennyttä siirtolaisuuttani ja ulkopuolisuuttani - kantaväestöön kuulumisen kaipuuta.

Olen jokseenkin varma, että siirtolaisena oleminen jättää pysyvän irrallisuuden leiman ja tuntemuksen sen läpikäyneeseen. Kokemusta voidaan mielestäni jossain määrin verrata jo julkisuudessa esiintuotuihin suomalaisten sotalasten kokemuksiin. Ruotsinsuomalaisten ääni ei ole kuulunut Suomeen, sillä vieraalla maalla he ovat poissa silmistä ja poissa mielistä. Ruotsissa he ovat hukkuneet muun väestön monimuotoisuuteen. Voidaan tietenkin kysyä, onko heitä tarpeen erotella kansanryhmänä. Tosin aivan viime aikoina eri taidemuodot ovat käsitelleet aihetta ja tuoneet sitä julkiseen keskusteluun. Omalta siirtolaisajaltani muistan varsinkin naishenkilöt, joita tapasin lapsineen ainoastaan pyykkituvissa ja ruokakaupoissa - en niinkään työpaikoilla. Saksassa kohtaamani turkkilaisnaiset palauttivat mieleeni kokemukseni siirtolaisuudesta."

 

matka

matka2
Kulttuuriluotsi ja kuvataiteilija keskustelevat avajaisissa.

netti LH kutsu

 

15.8. - 12.9.2013

 Mayumi Niiranen-Hisatomi: Kadonneet muistot äärettömässä ajassa

netti greygirl nocrck

Mayumin kannanotto: "Sanotaanpa, että lasi tippui jonkun kädestä ja lopuksi lasi särkyi. Oliko se vain onnettomuus? Tekikö henkilö sen tahallaan? No, mahdollisesti lasi oli 10 metriä halkaisijalta, joten se ei sopinut käteen. Tai ehkä tippuminen tapahtui toisen henkilön käskystä, tai se oli monien seikkojen yhteensattumaa. On jopa mahdollista, että lasin pudottanut henkilö olin minä…

 Tapahtumien, joita kohtaamme jokapäiväisessä elämässämme ja joista saamme tietoa tiedotusvälineiden kautta, taustalla on monia kätkettyjä tarinoita ja kadotettuja mahdollisuuksia. Ihmisellä voi kuitenkin olla vain rajallinen määrä kokemuksia. Sitä paitsi emme pysty säilömään kaikkia muistoja ja tunteita, joita saamme omien kokemustemme kautta – me unohdamme niitä.

Laajennan kuvia ja teen maalauksia käyttäen sanomalehtien ja aikakauslehtien kuvia, joilla on jo merkitys. Sanomalehtikuvat ovat minun työni lähtökohta, johon minä teen uuden näkökulman.

 Jonkin olemassaolo tuo mukanaan suuren määrän asioita, mutta toisaalta lukemattomia asioita häviää. Yritän huomata noita seikkoja jälleen työni kautta. Tämä on olemassaolon jälkien katsomista.

 On todennäköistä, että yksi henkilö ei näe tapahtumien koko kuvaa. Mutta ymmärtämisen yrittäminen on ääretöntä ja minä uskon, että tämä toiminta johtaa siihen, että löydämme jonkinlaista todellista olemusta jostakin tässä maailmassa."

 

 mayu9Mayumin avajaiset 14.8. Galleria Gloriassa | Mayumi's opening at Gallery Gloria 

mayu4

mayu5

mayu7Kuvat/Photos: Susanna Matikainen

 

 9.5. - 27.6.2013

Vladimir Litvinov: Kesällä Keski-Suomessa

Maalauksia

pelto netti

Vladimir kertoo: "Veden maalaaminen realistisesti on taiteilijalle vaikeaa, mutta myös mielenkiintoista. Yksityisnäyttelyni vuonna 2003 oli ”Veden elämä” ja se oli esillä Center of Contemporary Art, ”Ars-Forumilla”. Vuonna 2010 tulin ensimmäistä kertaa Suomeen, Hämeenlinnaan, Venäjä-Suomen kulttuurifoorumin myötä. Vesistöt tekivät minuun suuren vaikutuksen. Matalalla paistava aurinko, kivet ja puut, jotka heijastuivat puhtaasta ja tyynestä vedestä sekä linnan heijastukset, saivat aikaan kauniin komposition.

Vuonna 2011 vaimoni ja minä saimme kutsun Pertti Karjalaiselta ja Panu Koskimieheltä tulla tutustumaan Jyväskylään. Nähtävyyksien katselun ohessa onnistuin maalaamaan useamman maalauksen, joista osa on esillä näyttelyssä Jyväskylässä nyt keväällä 2013.

Vuonna 2012 Kauko Sorjosen kutsusta työskentelin Järvilinnassa kaksi kuukautta. Tämä aika antoi minulle mahdollisuuden tutustua Suomen luontoon ja ihmisiin perusteellisemmin. Tapasin myös suomalaisia runoilijoita, kuvataiteilijoita ja veistäjiä. Suurin osa näyttelyn töistä on maalattu Järvilinnassa.

Tästä mahdollisuudesta haluan kiittää Kauko Sorjosen Säätiötä ja kaikkia ihmisiä, jotka auttoivat järjestämään tämän näyttelyn."

Olga ja Vladimir Litvinov avajaisissa 8.5.2013 galleria Gloriassa

vladi2
Kuva/Photo: Pihla Jaala

vladi
Kuva/Photo: Susanna Matikainen

flyer vl

 

9.4. - 3.5.2013

Miranda -kiertonäyttely

Miranda -näyttelyn avajaiset olivat Kansainvälisenä romanipäivänä 8.4. klo 18 alkaen galleria Gloriassa. Tervetuliaislaulun esitti Jyväskylän Romani Orkesteri ja tervetuliaissanat hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, näyttelyn esittelypuheen piti kulttuurineuvos Veijo Baltzar, Drom ry. Näyttely on esillä 9.4. - 3.5.2013 galleria Gloriassa, Matarankatu 6.netti miranda

Drom ry:n väki avajaisissa galleria Gloriassa

drom


Miranda-näyttely kertoo romanien holokaustista Euroopassa. Se kertoo romanien elämästä Euroopan lähihistoriassa. Toisen maailmansodan aikana lukuisten romanien kohtalona olivat keskitysleirit. Miranda-näyttelyn on tuottanut luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry kulttuurineuvos Veijo Baltzarin johdolla. Näyttelyssä esillä olevat tekstiotteet ovat Baltzarin vielä julkaisemattomasta romaanista. Kirja kertoo autenttisen kasvutarinan slovakialaisesta Mirandasta, jonka perhe joutui keskitysleirille. Miranda on todellinen henkilö, joka elää edelleen. Ennen Jyväskylää se on nähty useassa kaupungissa. Näyttely kiertää Suomea kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen se jatkaa kierrostaan Euroopassa.

mira

mira1
Kuvat/Photos: Susanna Matikainen


21.2. - 4.4.2013

Johanna Juvonen & Biagio Rosa Aamukahvikuvia

flyer netti

Suomalais-italialainen taiteilijapariskunta, Johanna Juvonen ja Biagio Rosa, tutustui Italian opiskeluvuosien aikana ja he muuttivat Suomeen nelisen vuotta sitten. Viimeiset seitsemän vuotta he ovat keskittyneet yhteisten taideteosten ja projektien tekoon.

Lähtökohtana heidän teoksilleen ovat usein maailmassa tapahtuvat epäoikeudenmukaisuudet, luonnonkatastrofit sekä rahan merkitys ja sen taustalla vaikuttavat tekijät. He yhdistelevät erilaisia materiaaleja teoksissaan. Maalaukset on toteutettu sekatekniikalla akryyliväreistä kollaasiin ja spraymaaliin tai yksinkertaisesti vain espresso-kahvilla maalaten. Monien teosten pohjana he käyttävät valokuvia. Kierrätys ja luonnonmukaisuus kiinnostavat heitä ja he yhdistelevät monia materiaaleja rakennusjätteestä mustikkaan.

Monet teokset saavat alkunsa koti-ikävästä ja Biagion kotikaupungin (L’Aquila, Italia 2009) tuhonneen maanjäristyksen aiheuttamista tunnetiloista. Useat valokuvapohjaiset teokset pohjautuvat kuviin maanjäristyksessä tuhoutuneista kodeista ja L’Aquilalaisista ovista, jotka ovat edelleen suljettuina, käyttämättöminä. Viime aikoina heitä on myös kiehtonut espresso-kahvi ja kahvilla maalaaminen. Kahvin tuoksu, rakenne ja se tapa millä kahvi ”tahrii” maalauskankaan, lumoavat heidät. Myös kahvilla maalaamisen hidas rytmi on kiehtovaa; kahvi seisoo kupissa päiviä tai jopa viikkoja odottaen oikeaa hetkeä ja tummuusastetta seuraavaa ”tahraa” varten. Tämä epätavallinen tekniikka sai alkunsa Espanjan vaihto-oppilasvuosina, kun rahatilanne oli heikohko ja luomisvimma suurimmillaan. Espresso on myös elementti, joka sitoo heidät Italiaan päivittäin.

Espressolla maalatut teokset saavat alkunsa aamun ensi hetkinä, sanomalehteä lukiessa aamukahvin äärellä. Aamukahvikuvia -teosten pohjana toimivat pysähdyttävimmät uutiskuvat, jotka ovat antaneet ajattelemisen aihetta.

JB pic4
Kuva/Photo: Susanna Matikainen

JB pic2

Avajaiset 20.2.2013 Galleria Gloriassa | Opening night at Gallery Gloria

JB pic8

JB pic9

Taiteilijat, Johanna & Biagio, katsovat tulevaisuuteen | Artist's glance to future

JB pic5Kuvat/Photos: Susanna Matikainen

 

10.1. - 14.2.2013

Josef Neama Yeisaf – Aladdin, arabialaista kalligrafiaa

jos aladdeen

 

Josef N. Yeisaf on irakilainen taiteilija, joka on saapunut Suomeen monen seikkailun kautta. Hän on työskennellyt Dubaissa oppaana, milloin hän tapasi taiteen ihailijoita ympäri maapalloa.  Voisi sanoa, että hän on ”renessanssi-ihminen”, joka toteuttaa itseään kalligrafian ja kitaransoiton välityksellä. Hän on myös luonut itselleen Aladdin – hahmon, minkä kautta hän pääsee toteuttamaan taiteellisuuttaan. Asuessaan Mikkelissä kaksi vuotta hänen Aladdin – esityksensä viihdyttivät lapsia monissa kouluissa sekä ikääntyneitä terveyskeskuksissa.

Näyttelyitä hän on pitänyt eri puolilla maailmaa, sillä hän alkoi opetella kalligrafiaa jo 7-vuotiaana Bagdadissa. Hän ihailee kaunokirjoitustaiteen ”melodisuutta”. Josefin sanoin: ”Kalligrafia on kuin silta menneen ja nykyajan välillä. Tai kuin palaaminen luontoon… Kun joki on uima-altaani ja metsä puistoni.”

  Josef N. Yeisaf's opening night at Gallery Gloria 9th of January 2013.
 J avaa1

 J avaa2

 J avaa3
Kuvat/Photos: Susanna Matikainen

 

josef juliste netti

 

 

3.12. - 19.12.2012

Heikki Hietaharju – AFGANISTANIN LAPSIA, valokuvia

 hie4

hie
Kuvat/Photos: Susanna Matikainen

 Kuvat on otettu pohjoisen Afganistanin alueella, vuoden kestäneellä aikajaksolla 2009–2010, kaikkina neljänä vuodenaikana. Pohjois-Afganistanissa on isoja kaupunkeja sekä laajalti maaseutua ja kehittymättömämpiä, eristyksissä olevia kyliä. Ihmisillä on hyvin erilaiset taustat.

Ennen Afganistanin 30 vuotta kestänyttä sotaisaa aikaa suurempiin kaupunkeihin tehtiin turistimatkoja lännestä, joten länsimaisiin ihmisiin, ja kameroihin, oli varmasti kaupungeissa törmätty jo aiemmin. Maaseudulla tilanne oli toinen, ajoittain tuntui että aika siellä oli pysähtynyt 1800 - 1900 lukujen vaihteeseen. Elämä siellä on hyvin yksinkertaista ilman kummempia ylellisyyksiä ja länsimainen ihminen erikoisine asusteineen sekä kameroineen herätti ihmetystä ja kummastelua.

Toisaalta maaseudulla suhtautuminen vieraisiin oli ennakkoluulottomampaa verrattuna kaupunkiin, jossa länsimaalaisten ihmisten läsnäolo tiedostettiin vahvemmin. Ennakkoluuloista ja tietyillä alueilla vallitsevista käsityksistä johtuen kaupungeissa ihmiset olivat arkoja ja varovaisia, kun taas maaseudulla alkuhämmästyksen jälkeen ihmiset olivat avoimempia ja rentoutuneempia.

Mutta yhtälailla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin otetuissa kuvissa ihmisten ihmetys, epäluuloisuus ja pelko, ilo sekä avoimuus, ovat aitoja reagointeja.

Erityisesti lasten reaktiot ja ilmeet olivat hyvin avoimia ja kuvaavia. Totuus tulee lapsen suusta - myös lasten ilmeet ja välitön käytös kertovat paljon. Lapsiin ei vaikuta politiikka ja tietyn alueen vallitseva mielipide, vaan he reagoivat tapahtumiin aidosti ja välittömästi. Toki ennakkoluuloja heilläkin on, mutta ajatusten ja käsitysten suunta muuttuu herkemmin kuin aikuisilla. Mielipiteet eivät ole juurtuneet niin syvälle. Lapsen mieli on avoin mieli.

Näyttelyn kuvat: Heikki Hietaharju

Näyttelyn tuottaja: Mikko Hietaharju

Heikki Hietaharju toimii palomiehenä Helsingissä, harrastaa aktiivisesti valokuvausta.

Mikko Hietaharju toimii Jyväskylässä kuvallisen ilmaisun kouluttajana, valokuvataiteilijana, kriitikkona ja tietokirjailijana.

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto on tukenut näyttelyn valmistumista

hie1
Kuva/Photo: Susanna Matikainen

afg kutsu rgb

 

25.10. - 29.11.2012

Juho Jäppinen – MUOTOKUVIA JYVÄSKYLÄSTÄ, valokuvia

Galleria Gloria 25.10. – 29.11.2012. Näyttelyyn voi käydä tutustumassa joka arkipäivä klo 9 - 18 Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, Matarankatu 6.

Vuonna 1837 perustettu, nykyisin 132 000 asukkaan Jyväskylä sijaitsee Suomen sydämessä. Kun kaupunki perustettiin 175 vuotta sitten, alueella asui vain muutamia ihmisiä. Käytännössä lähes kaikki kaupungin nykyisistä asukkaista ovat sukujuuriltaan muualta tulleita. Asukkaat ovat muuttaneet tänne naapurikunnista, -kaupungeista ja -lääneistä, jotkut kauempaa ja jotkut lähempää. Noin neljä prosenttia nykyisistä asukkaista on muuttanut Jyväskylään Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta perimältään siis lähes kaikki asukkaat ovat ’muualta kotoisin’.

Muotokuvia Jyväskylästä –valokuvanäyttely esittelee Jyväskylän ulkopuolella syntyneitä, ja Jyväskylään muuttaneita henkilöitä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Halusimme tuoda esille maahanmuuttaja-kysymystä merkittävämmän ajatuksen: kaupungin identiteetti rakentuu sen kaikkien asukkaiden yhteissummana, kuka voi silloin olla ulkopuolinen?

Muotokuvia Jyväskylästä -projekti on tuotettu yhteistyössä galleria Glorian, Monikulttuurikeskus Glorian, Äkkigallerian ja Jyväskylän taidemuseon kanssa juhlistamaan Jyväskylän 175-vuotista historiaa.

Näyttelyn avajaisten yhteydessä julkistetaan Muotokuvia Jyväskylästä –kirja. Jyväskylän taidemuseon ikkunoissa on näyttelystä makupaloja 23.10 -  19.11. asti.

gloria juho



gloria juho2

gloria juho3
Kuvat/Photos: Susanna Matikainen 

Juho Kutsu

 

13.9. - 18.10.2012

Stefan Nyström – UTOPIA JA DYSTOPIA 2, installaatio ja maalauksia

Galleria Gloria avasi syyskautensa Stefan Nyströmin näyttelyllä Utopia ja Dystopia 2. Stefan Nyström on suomenruotsalainen taiteilija, joka on asettunut asumaan Jyväskylään. Tässä näyttelyssä hän yhdistää vanhoja ja uusia, kolme- ja kaksiulotteisia elementtejä yhdeksi installaatioksi. Hän käsittelee taiteessaan myöhäis-postmodernistista maailmaamme kommentoiden sitä melankolian ja nostalgian kautta.

Nyström on alun perin opiskellut Vapaassa taidekoulussa ja viimeistelee tällä hetkellä maisteriopintojaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

 

utopia dystopia

utopia dystopia1

heads
Kuvat/Photos: Susanna Matikainen

 

10.5. - 26.6.2012

Olga Malytcheva – JOSKUS HYVÄ VAAN OLLA, öljymaalauksia

Keskiviikona 30.5.2012 klo 18 -20 järjestettiin Olga Malytchevan teosten huutokauppa, jonka tuotosta 10% meni lasten syöpäyhdistys Sylva ry:lle.

Olga huutokauppa 1Olga huutokauppa 2Olga huutokauppa 3

Huutokauppa järjestettiin Kansalaistoiminnankeskus Mataran aulassa, galleria Glorian näyttelyn yhteydessä. Osoite: Matarankatu 6, Tourula, Jyväskylä.

 olga 11

"Taiteella ei ole kansallisuutta"

Pietarissa syntynyt, äitinsä puolelta inkeriläinen Olga Malytcheva muutti alun perin vuonna 1996 Keski-Suomeen juuri täällä asuvien sukulaistensa myötä. Malytcheva on tyytyväinen saadessaan tuoda Venäjän taidekoulussa opittuja taitoja takaisin sukujuurilleen ja taiteen avulla rikkoa kansalaisuuden rajoja. Malytcheva kokee saaneensa taiteen kautta paljon uusia hienoja ihmisiä elämäänsä, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet häntä eteenpäin.

Malytcheva aloitti taideopintonsa jo 11-vuotiaana Pietarin taidekoulussa. Vuosien harjoittelu ja opetus takasi teknisen taidon ja osaamisen. Työhuoneessaan Lutakon vanhassa leipomossa Malytcheva tekee aktiivisesti myös uusia materiaalikokeiluja. Malytcheva työllistää itsensä erityisesti muotokuvamaalauksen parissa, mutta pitää aika ajoin myös yksityisnäyttelyitä ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin yhteisnäyttelyihin. Taiteen tekeminen on Malytchevalle välttämätöntä, sen avulla jaksaa eteenpäin. Taiteellisesta suvusta tuleva Malytcheva on saanut syntymälahjanaan avoimen ja pohdiskelevan suhtautumisen maailmaan.

Joskus hyvä vaan olla –näyttelyssään Malytcheva tuo galleria Gloriaan öljymaalauksia viime vuosilta. Teoksissa eri tavoin kuvatut naisfiguurit tuovat tuulahduksen menneiltä ajoilta, mutta toisaalta tässä näyttelyssä aika ja paikka on sivuseikka – "ollaan vaan" kauniin äärellä. Malytcheva lahjoittaa Glorian näyttelystä myydyistä teoksistaan 10% Suomen syöpäsairaiden lasten hyväksi Sylva ry:n kautta. Tällä tavalla hän antaa teostensa kautta mahdollisuuden lahjoittaa apua sitä tarvitseville.

"Art doesn´t know nationality"

olga 2olga 8

olga 13

olga 10

 

22.3. - 3.5.2012

Rita Vargas –LOVE JUNGLE

Portugali, asuu ja opiskelee Jyväskylässä / Portugal, lives and studies in Jyväskylä

Taiteilijan omat sivut / Artists own site

http://www.ritavargas.net/en/home.html

Kuvataiteilija Rita Vargas on syntynyt Portugalissa museokaupunki Évorassa, jonka juuret ovat muotoutuneet kahdenkymmenen vuosisadan aikana. Vargas on matkustanut ja vieraillut taiteilijaresidensseissä ympäri maailmaa ja yksi taiteilijan valitsema kohde oli Suomi. Ensimmäinen lyhyt vierailu sai jatkoa vuonna 2011 Vargasin aloittaessa väitöskirjatutkimuksen, jonka tekemisen ohella hän jatkaa taiteellista työtään Jyväskylän Grafiikkakeskuksessa.

 

vargas 5 web

Still Waiting For My Prince, Etching with Chine-Collé

 

vargas 4 web

She´s working Free lance, Silk screen

 

Aikaisemmat näyttelyt

Saad Hadi - Toisenlaisia tarinoita Irakista

15.10 - 5.11.2009

Saad Hadi on irakilainen taidehistorioitsija, joka on kotimaassaan työskennellyt kriitikkona ja journalistina sekä opettanut taideyliopistossa taidehistoriaa. Suomeen hän muutti 2009 tuoden mukanaan kokoelman irakilaista nykytaidetta.

Toisenlaisia tarinoita Irakista -näyttelyssään Hadi esitteli henkilökohtaisen kokoelmansa sekä tarinat teosten ja tekijöiden takana. Hän on myös luennoinut Galleria Gloriassa irakilaisesta nykytaiteesta ja taiteilijoista.

Näyttely oli Galleria Glorian historian ensimmäinen näyttely.

hadi 002

Aikaisemmat näyttelyt

Peter Kaun - Varjosta Valoon

12.11.-18.12.2009

Peter Kaun on syntynyt Stuttgartissa, Saksassa, vuonna 1940. Alun perin sosiaalityöntekijäksi valmistunut Kaun työskenteli 1967-73 alkoholistien ja huumeriippuvaisten neuvonta-asemalla, mutta siirtyi sittemmin taiteen pariin. Suomeen hän muutti 1994 ja on täällä toiminut muun muassa taiteilijana ja kansalaisopistojen tuntiopettajana.

Galleria Glorian Varjosta valoon -näyttelyssä nähtiin Kaunin maalauksia ja sekatekniikkatöitä, joiden aiheet vaihtelevat sodan tragediasta harmoniseen järvimaisemaan. Työt vievät katsojan hyvin erilaisiin, toisistaan poikkeaviin tunnelmiin.

Kaun 002

Aikaisemmat näyttelyt

Lhargitso

Little Wing - Pieni Siipi

13.1. - 12.2.2010

Lhargitso syntyi Tiibetin lumivuorilla 1978, ja muutti perheensä kanssa Pekingiin 1987.

Hän opiskeli mediatutkimusta Pekingin China United Nation´s Women´s Universityssä, josta valmistui 2002. Lhargitson työ kansainvälisessä, tiibetiläistä kulttuuriperintöä vaalivassa järjestössä on vienyt häntä Kiinan metropoleista syrjäisille tiibetiläisalueille, ympäri Intian Himalajan ja pitkin talvista Keski-Eurooppaa. Kokemukset ovat tallentuneet filmille ja Lhargitso on pitänyt valokuvanäyttelyitä Pekingissä, Berliinissä ja Intiassa. Kuvat ilmaisevat nuoren tiibetiläisen intohimoa maailmaa ja kotimaataan kohtaan.

Lala 002 laitinen

Lisätietoja